Berliinin vanha kansallisgalleria, joka tunnetaan saksaksi nimellä Alte Nationalgalerie, on kaupungin taidegalleria, jossa kävijät voivat nauttia uusklassisista, romanttisista, impressionistisista ja varhaisen modernismin maalauksista.

Se sijaitsee keskellä kaupungin ”museosaarta”, jossa sijaitsee viisi kaupungin suurinta ja kansainvälisesti tunnustettua museota. Vanha Kansallisgalleria oli alkuperäisen Kansallisgallerian rakennus. Sen taideteoksia säilytetään kuitenkin nykyään useissa lisärakennuksissa, muun muassa Uudessa kansallisgalleriassa.

Vanha Kansallisgalleria avattiin vuonna 1861 saksalaisen pankkiirin ja taidekeräilijän Johann Heinrich Wagenerin anteliaan lahjoituksen ansiosta, joka sisälsi yli kaksisataa saksalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden maalausta.

Alkuperäistä kokoelmaa säilytettiin ja asetettiin näytteille Akademie der Kunsten rakennuksissa. Nykyinen rakennus suunniteltiin ja valmistui vuonna 1876. Se muistuttaa roomalaista temppeliä, johon on liitetty apsis. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden ilmahyökkäykset aiheuttivat rakennukselle suuria vahinkoja, ja vaikka se avattiin ajoittain uudelleen, jälleenrakennustyöt jatkuivat vuoteen 1969 asti. Viimeisimmän, vuonna 2001 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen museon ylimmässä kerroksessa on nykyään romanttiselle taiteelle omistettu osasto.

Vanhan kansallisgallerian rakennuksen suunnitteli Friedrich August Stuler varhaisrenessanssia ja klassismia muistuttavaan tyyliin tarkoituksenaan luoda taiteen, kansakunnan ja historian yhtenäisyys, mikä selittää museon temppelimäisen ja kirkkomaisen ulkoasun.

Vanhaa Kansallisgalleriaa voi suositella kaikenlaisille matkailijoille, koska se on taiteellisesti arvokas ja historiallisesti tärkeä. Se oli ensimmäinen galleria, joka esitteli saksalaista taidetta maailmalle.