Berliinin muuri ei ollut vain kaupungin ja maan, vaan koko maailman kahtiajaon symboli. Eurooppa, joka oli yhä toisen maailmansodan runtelema, joutui uuden konfliktin näyttämölle, joka aiheutti syviä haavoja, vaikka sitä ei käyty aseilla. Kylmä sota kahden silloisen suurvallan, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, välillä jakoi maailman kahteen blokkiin: amerikkalaismieliseen länteen ja neuvostomieliseen itään. Saksa oli keskellä, ja Berliini maksoi siitä suurimman hinnan.

Itä-Saksan hallitus määräsi 13. elokuuta 1961 alkaneen Berliinin muurin rakentamisen estääkseen DDR:n kansalaisia lähtemästä vauraampaan länteen. Koska länsi ei halunnut ryhtyä neuvotteluihin, jotka saattaisivat asettaa itsensä heikkoon asemaan, kaupungin jako sinetöitiin.

Betoniharkoista ja piikkilangasta tehty muuri jakoi Berliinin kaupungin kahtia. Muuri kulki 192 kadun ja useiden talojen läpi. Kaikkiaan se oli yli 160 kilometriä pitkä, 13 metriä korkea ja turvattu 1640 metriä pitkällä "kuoleman kaistaleella": DDR:n rajapoliisi tappoi ainakin 133 ihmistä yrittäessään ylittää muurin.

80-luvun lopulla tilanne rauhoittui hieman, ja 9. marraskuuta 1989 Itä-Saksan hallitus ilmoitti, että vierailut Länsi-Berliiniin sallitaan. Riemu purkautui molemmin puolin: tuona historiallisena juhlailtana monet kansalaiset Berliinin molemmilta puolilta hyppäsivät muurin yli ja käynnistivät sen metaforisen tuhon. Maan yhdistyminen virallistettiin 3. lokakuuta 1990.

Kahdeksankymmentäluvulta lähtien useat kuuluisat taiteilijat, kuten Keith Haring, alkoivat maalata muurin länsipuolta, ja heidän esimerkkiään seurasivat muurin murtumisen jälkeen tuhannet taiteilijat ja kirjailijat. Tätä katutaiteen erityistä muotoa voi edelleen ihailla kuuluisassa East Side Galleryssa, joka on maailman suurin ulkoilmataidegalleria. Muurin muihin osiin voi tutustua eri puolilla kaupunkia, kuten Potsdamer Platzilla, Bernauer Strassella ja Invalidenfriedhofin hautausmaalla.

Tämän Berliinin symbolin historiaa esitellään muurille omistetussa museossa Checkpoint Charliessa, joka on kuuluisa raja kaupungin amerikkalaisen ja neuvostovyöhykkeen välillä.